selvitykset, lausunnot ...

Tälle sivulle olemme koonneet kappaleita lisätieto linkkeineen, lausunnoista ja selvityksistä liittyen Suomen Naisresurssikeskuksien toiminnan kehittämiseen.

************************************************************************************************************

Lausunto Dno 3/43/07 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 25.5.2007

Postiosoite: PL 33, 00023 Valtioneuvosto Puhelin: 09-16001 Sähköposti: Käyntiosoite: Kirkkokatu 14 Valtioneuvosto Suorapuhelin: 09-160 73699 Hannele.varsa@stm.fi Telekopio: 09-1607 4167

Naisresurssikeskukset

Matti Vanhasen hallituksen kaudella 2003–2007 valmisteltiin alueellisten naisresurssikeskusten ohjelma. Selvityksessä määriteltiin naisten resurssikeskus seuraavasti: "Naisten resurssikeskuksel-la tarkoitetaan paikallisella, alueellisella/seudullisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toi-mivaa osaamisverkostoa, joka koostuu alueen erilaisista ja keskeisistä naistoimijoista. Resurssi-keskuksella on ainakin yksi fyysinen kohtauspaikka monimuotoista toimintaa varten sekä palkattu koordinaattori." (Horelli & Erlund: Naisten voimavaraohjelmaehdotus 2005.) Naisresurssikeskuk-set kokoavat yhteen alueen naisjärjestöt ja alueella toimivat naiset. Yhteydet paikalliseen TE-keskukseen tulee myös varmistaa. Naisresurssikeskukset voivat toimia myös alueen sukupuoli- ja tasa-arvo-osaamisen keskuksina. Suomeen on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen Suomen naisresurssikeskusten yhdistys.

Naisresurssikeskusten ohjelma tulee toteuttaa ja sille tulee turvata riittävät resurssit.

Ulkoasiainministeriö

Oikeudellinen osasto

Ihmisoikeustuomioistuin- ja –sopimusasioiden yksikkö (OIK-31)

PL 176

00161 Helsinki

Viite HEL6098-11

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=48287&name=DLFE-9611.pdf

********************************************************************************************************************

Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä selvitys Työ- ja elinkeinoministeriölle 11/2010.

http://www.tem.fi/files/25922/TEM_11_2010_web.pdf

********************************************************************************************************************

ALUEELLISTEN NAISTEN RESURSSIKESKUSTEN KEHITTÄMISOHJELMA –selvitys

NAVARA – naisten voimavara

Mirja Erlund

Liisa Horelli

ESIPUHE

Alueellisilla resurssikeskuksilla on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä paikkansa. Yhteiskunnalliset

ja julkiset perusrakenteet ovat muutoksessa. Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät

ovat uudelleen organisoitumassa. Naisten voimavaraohjelma tukee yhteiskunnallista muutosta,

sillä se tukee naisten yrittäjyyttä, työllisyyttä, aluekehitystä ja tasa-arvoa.

Toistakymmentä naisten resurssikeskusta eri puolilla Suomea on asemoimassa itseään globaaliin

verkostotalouteen. Uusi talous perustuu osaamiseen ja innovaatioihin. Talouden kasvun

moottorina ovat tieto- ja viestintäteknologian avulla verkostoituneet mikroyritykset, joiden yhteisenä

innovatiivisena kasvualustana naisten resurssikeskukset toimivat. Resurssikeskusten

toiminnan tueksi tarvitaan Naisten voimavaraohjelmaa ja perusrahoitusta naisten osaamisen ja

innovatiivisuuden kehittämiseksi ja kanavoimiseksi yhteiskunnan hyväksi.

Alueministeri Hannes Manninen käynnisti 11.5.2004 selvitystyön alueellisen resurssikeskusohjelman

kehittämissuunnitelmaksi. Se liittyy yrittäjyyden politiikkaohjelmaan naisyrittäjyyden

vahvistamiseksi Suomessa. Ministeri Pekkariselle luovutetussa raportissa oli asetettu tavoitteeksi

nostaa naisyrittäjyys eurooppalaiselle huipputasolle, 33 %:sta 40 %:iin. Myös ministeri

Sinikka Mönkäre on asettanut selvitysmiehen selvittämään vanhemmuuden kustannusten tasavertaista

jakojärjestelmää. Tahtotila naisten työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen näyttää

olevan vahva tänä päivänä.

Tähän selvitystyöhön on kiteytetty kentän ääni. Eri naistoimijoiden näkemyksistä, aktiivisuudesta,

toimeliaisuudesta, aloitteellisuudesta ja vastuullisuudesta on muodostunut ehdotus

Naisten voimavaraohjelmaksi. Selvitystyön käynnistyessä oli eri vaiheessa olevia resurssikeskushankkeita

vain muutama. Selvitysvuoden aikana vastaavia hankkeita on jo tusinan verran

eri puolilla Suomea. Naisten omalla aloitteellisuudella, sitoutumisella ja motivaatiolla on siten

laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Käynnissä olevien resurssikeskushankkeiden kautta

naiset esittävät huolensa maaseudun ja kaupunkien kehittymisestä. He ottavat osaa palvelurakenteen

uudelleen jäsentymiseen. He kantavat myös huolta omasta sekä perheensä hyvinvoinnista.

Suomella ei ole varaa jättää naisten osaamista hyödyntämättä yhteiseksi hyvinvoinniksi

– työllisyydeksi ja yrittäjyydeksi.

Haluamme kiittää kaikkia selvitystyön eri vaiheissa tapaamiamme henkilöitä heidän antamistaan

konkreettisista ideoista, ajatuksista ja toiveista. Ne avarsivat näkemyksiämme, monipuolistivat

selvitystyön sisältöä ja ohjelmaehdotusta. Kiitämme erityisesti ministeriöiden virkamiehiä

arvokkaista näkökohdista ja ohjeistuksista. Ne ovat olleet meille selvitystyön tekijöille

suuri oppimisen lähde. Ehdotetulla naisten voimavaraohjelmalla voidaan jatkaa tuloksekasta,

eri hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä. Sen tavoitteena on toteuttaa resurssikeskusmallia,

jossa kaikki tulevat olemaan voittajia.

Helsingissä 15. kesäkuuta 2005

Liisa Horelli Mirja Erlund

http://viestinta2.kpakk.fi/yty/uploads/Alueellisten%20naisten%20resurssikeskusten%20kehitt%C3%A4misohjelma%20-selvitys%20NAVARA.pdf