Otsikkoon sisältyy isoja sanoja, faktatietoa ja ennen kaikkea tunteita. Mitä se todella tarkoittaa? Positiivinen erityiskohtelu ja siirtyminen johonkin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Onko se tasa-arvoa?

Suomeen muuttaneiden naisten joukko on mitä moninaisin, eikä heitä pidä asettaa stereotyyppisen muotin sisään. Pari yhdistävää tekijää kuitenkin löytyy. Maahan muuttaneelle työllistyminen on vaikeampaa kuin kantasuomalaiselle.  Maahan muuttaneelle naiselle työllistyminen on vaikeampaa kuin miehelle. Voidaan siis todellakin sanoa, että he eivät ole yhdenvertaisessa asemassa työllistymisen suhteen muiden kanssa. Joukko muodostuu ihmisistä, joilla on oma henkilöhistoriansa, oma osaamisensa, omat unelmansa ja oma motivaationsa. Naisten asema eri yhteiskunnissa ja perheissä vaihtelee, sillä ne kuuluisat ”kulttuurierot” ovat paljon muutakin kuin etniseen taustaan liittyviä asioita. Myös hyvin pienissä yksiköissä kuten perheissä, muodostuu oma kulttuurinsa. Niissä nivoutuu yhteen mm. historiaa, tapoja, omia erityispiirteitä ja rakenteita. Kukin meistä kuuluu moniin erilaisiin yksiköihin ja yhteisöihin, joista kaikkiin muodostuu omat kulttuurinsa. Toiset sopivat helpommin yhteen, toiset taas haastavammin. Tämä kaikki vaikuttaa erityisesti siihen, kuinka paljon naisilla on liikkumavaraa ja toimintatilaa. Tästä huolimatta naisilla on tutkitusti ylisukupolvinen vaikutus, joten olisiko heitä hyvä tukea löytämään oma polkunsa eteenpäin, heidän omilla ehdoillaan?

Työ Nicehearts ry:ssä antaa näkymiä valtaa pitäviin nähden haavoittuvammassa asemassa olevien ihmisten tilanteisiin, erityisesti naisten ja tyttöjen kohdalla. Otsikon sisältö on tiiviisti oman työn arkea ja on vaikea ymmärtää, miksi aihe ei ole itsestäänselvyys. Taustalla vaikuttaa sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen kohtaaminen, eli toisen henkilön tilanteen ja ominaisuuksien arvostava ja hyväksyvä huomioiminen ja erityisyyden kunnioittaminen. Eri hankkeiden ja toimintojen kautta on mahdollisuus tutustua ihmisten elämäntilanteisiin, haasteisiin ja onnistumisiin. Tämä vaatii pysähtymisen ja kuuntelemisen taitoa, tilan jakamista toisten ihmisten kanssa. Kuten Niceheartsin Naapuriäiti-koulutuksessa opittiin: ”Jokainen on oman elämänsä leipuri.”

Tätä ihmisten omien voimavarojen hyödyntämistä voidaan tukea positiivisella erityiskohtelulla. On tärkeä auttaa, kun apua tarvitaan. Välittömän avun tarjoamisen jälkeen on tärkeää tukea ja kannustaa maahan muuttanutta naista valitsemaan se polku, joka vie häntä hänen haluamaansa suuntaan. Perusteena on yksinkertaisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen.  Kuten tekstin alussa todettiin, maahan muuttanut nainen on sekä sukupuolensa, että etnisen taustansa takia heikommassa asemassa työmarkkinoilla.

Henkilö voi olla korkeasti koulutettu ja omata pitkän työkokemuksen omasta maastaan. Hän voi toisaalta olla peruskoulun käynyt kotiäiti. Hän voi olla vähän suomea puhuva. Yhdistävä tekijä heillä kaikilla voi olla halu päästä töihin ja osalliseksi yhteiskuntaan sekä lähiyhteisöönsä. Lähes kaikkien kohdattujen naisten tilanteissa esteeksi nousee kielitaito. Tarkemmin suomen kielen taito. Kielitaito heillä kaikilla on, monilla on oman äidinkielen lisäksi usean kielen osaamista. Suomen kielen hyvä tai täydellinen osaaminen kuitenkin puuttuu. Tämä tuntuu määrittävän naisen älykkyyttä, ymmärryskykyä ja motivaatiota suhteessa työhön. Jotta maahan muuttanut nainen saa opiskelu- tai työpaikan, hänen täytyy olla eräänlainen supernainen: hänen pitää osoittaa – valintakelpoisuutensa lisäksi – olevansa erityisen ahkera, kamppailla hyvän suomen kielen tuottamisen kanssa ja alistua asiattomille (joskus hyvää tarkoittaville) kommenteille kognitiivisista taidoistaan.

Muutama esimerkki Nicheartsin Naapuriäiti-työssä kohdatuista tilanteista:

Nainen A oli kotimaassaan toiminut opettajana. Hänellä on kova motivaatio kielen oppimiseen ja onkin opiskellut itsenäisesti suomea kotoutumissuunnitelman mukaisen kielikurssin lisäksi. Kieliharjoittelussaan hän suoriutui oma-aloitteisesti työtehtävistä, kehitti itse lisää toimintaa oman osaamisensa pohjalta ja lyhyessä ajassa suomen kielen käyttämisen rohkeus kasvoi. Hän muun muassa perusti oman äidinkielensä opetusryhmän ja käytti siellä suomea opettamiseen. Hänen oma kielitaitonsa kehittyi nopeasti, mutta kotoutumispalveluissa ei osattu tukea hänen omaa tahtiaan. Vaikka hän itse halusi oppia lisää, jatkotason kielikursseille oli pitkä odotusaika. Omaa aktiivisuutta kielen opiskelussa ei huomioitu ekä seuraavan kurssin alkamista odottaessa kannustettu muuhun aktiivisuuteen.

Nainen B on korkeasti koulutettu, jota TE-toimistossa on neuvottu jättämään CV:stä pois joitakin koulutuksia. Hänen pelätään olevan ylikoulutettu työllistyäkseen. Hän haluaa olla aktiivinen yhteiskunnan jäsen ja auttaa muita. Siten hän onkin ollut hyvin aktiivinen vapaaehtoistyön kentällä, koska on löytänyt ympäristöjä, joissa käyttää omaa osaamistaan. TE-toimistossa hän saa huomautuksen, että on ollut liian aktiivinen.

Nainen C on kokenut työpaikallaan syrjintää, koska on ainut maahanmuuttaja työyhteisössä. Häntä kuormitettiin liikaa, esimerkiksi kaikilla kansainvälisillä ja maahanmuuttajia koskevilla asioilla, mitkä eivät hänen tehtäviinsä suoraan kuuluneet. Nainen luuli, että hän selviää ja hänen kuuluu selvitä kaikista töistä. Sitten hän yritti viedä asioita eteenpäin, mutta mitään ei tapahtunut. ”Lähtökohtaisesti minun pitää tehdä enemmän töitä osoittaakseni olevani yhtä hyvä kuin suomalaisten kollegojen. Mietin, onko se siksi, että en puhu yhtä hyvää suomea ja minun asioitani ei oteta yhtä vakavasti kuin muiden suomalaisten työkavereiden. Esimerkiksi epäasialliseen käytökseen suhtauduttiin ohittamalla.”

Arkisella syrjinnällä on monta ilmenemismuotoa ja tulokset ovat vakavia ja pitkäkestoisia. Ympäriltä tuleva jatkuva epäily omiin kykyihin heikentää sekä ammatillista että yksityistä identiteettiä ja vahvistaa ulkopuolisuuden kokemusta. Se asettaa työllistymiselle ja eteenpäin menemiselle todella suuria haasteita ja pakottaa maahan muuttaneet naiset ylittämään itsensä aina vain uudelleen. Se on uuvuttavaa ja kaikki tuo energia on pois jostakin muusta, esim. oman alan töiden tekemisestä ja aidosta kotoutumisen tunteen muodostumisesta. Edellä mainitut tapaukset ovat hyvin tavallisia ja sopii toivoa, että motivaatio työn hakemiseen ja tekemiseen säilyy. Säilyisikö se sinulla, jos kuulisit joka päivä, että suomen kielen taitosi ei vielä riitä tähän ja tuohon, tai kun huomaat toistuvasti, että sinulle puhutaan kuin lapselle tai että muut tuntuvat aina tietävän paremmin mitä juuri sinä juuri nyt tarvitset?

Kun emme näe ihmistä, olemme todella pahasti hakoteillä. Siihen ei auta se, että sanomme: ”wau, sinä puhut tosi hyvää suomea!” Se auttaa erityisen huonosti silloin, jos samaan aikaan epäilemme jatkuvasti hänen muuta osaamistaan ja taitojaan.  Se on syrjintää. Tehokkaaksi vastalääkkeeksi tarjoamme positiivista erityiskohtelun toimintamallia! Se kattaa kaikkien yhteiskunnassa haavoittuvammassa asemassa olevien kohdennettua tukemista ja erityisominaisuuksien näkemistä vahvuuksina. Joskus se tarkoittaa sitä, että ei mennä ”helpoimman” kautta. Sen sijaan pohditaan tapauskohtaisesti, miten voisi vaikkapa mahdollistaa ei täydellistä suomea puhuvan henkilön työnteon, koska hän on erittäin pätevä ja toisi osaamisellaan jotakin uutta työpaikalle, vaikka samaan aikaan tarvitsee enemmän tukea suomen kielen kanssa kuin joku toinen työnhakija.

Positiivinen erityiskohtelu näkee erityisosaamisen yli jonkun toisen ominaisuuden. Päättäjien on herättävä siihen, että maahan muuttaneiden työllistymisen tueksi tarvitaan monimuotoisia keinoja. Isot yritykset ja julkinen sektori voisivat myös toimia esimerkkeinä ja suunnan näyttäjinä. Vanhat rakenteemme ja totutut toimintamallit vaativat päivitystä. Monikulttuurinen Suomi on tätä päivää, mutta emme vieläkään osaa tukea sen vahvistumista ja nähdä sitä lähtökohtaisesti arvostettavana asiana. Lisää selkokieltä, yhdessä kehittämistä, tilan jakamista, monikielisiä palveluita ja toki myös mahdollisuuksia suomen kielen opiskeluun kaikissa elämänvaiheissa. Monikielisyys ja monitaustaisuus ovat valtavia voimavaroja, ne pitää saada käyttöön!

 

X