Tervetuloa vai tervemenoa? – Maahanmuuttajanaisten työllistymisestä on tehtävä tasa-arvoteko
Suomessa on tuhansia naisia, jotka ovat muuttaneet tänne eri puolilta maailmaa – mukanaan osaamista, kokemusta ja valtava halu rakentaa elämää uudessa kotimaassa. Silti monelle heistä työelämä pysyy tavoittamattomana.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste oli 66 %, kun suomalaistaustaisten naisten osuus oli 79 %. Ero on kaventunut, mutta yhä merkittävä. Syyt ovat moninaiset: kielimuuri, verkostojen puute, työnantajien asenteet ja rakenteelliset esteet. Numeroiden takana ovat ihmisten todelliset tarinat – niistä puhuimme, kun kokoonnuimme Espoossa Kello- ja korumuseo Kruunuun.
25.3.2025 järjestetty sarjassaan toinen Wahvat Naiset -tilaisuus toi yhteen tasa-arvon puolustajia, asiantuntijoita ja organisaatioiden edustajia keskustelemaan maahanmuuttajanaisten työllistymisestä ja yrittämisestä Suomessa.
Tapahtumassa “Tervetuloa vai tervemenoa – Maahanmuuttajanaisten työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet” kuultiin sekä elinkeinoelämän näkökulmia että maahan muuttaneiden naisten kokemuksia Minun maailmani II näyttelyyn osallistuneilta. Tässä blogissa jaamme tärkeimmät nostot keskusteluista ja puheenvuoroista.
Pia Pakarinen: “Maahanmuuttajien työllistäminen on ratkaisun ytimessä”
Pia Pakarinen, Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja, toi tilaisuuteen kattavan katsauksen työmarkkinoiden tilanteesta. Hän kuvasi, miten Helsingissä työttömyysaste oli tammikuussa 2025 peräti 12,7 %, ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa erityisesti vieraskielisten joukossa. He muodostavat jo noin 34 % kaikista työttömistä.
Pakarinen painotti, että maahanmuuttajat ovat työnhakijoina samanaikaisesti sekä korkeimmin että vähiten koulutettuja– tämä kertoo valtavasta, mutta hyödyntämättömästä potentiaalista. Hän toi esiin myös työnantajien haasteita ja epävarmuutta kansainvälisessä rekrytoinnissa, mutta korosti että ratkaisuja on olemassa.
Hänen ehdotuksensa tilanteen parantamiseksi olivat konkreettisia:
- Lupaprosessien helpottaminen ja selkeyttäminen
- Puoliso-ohjelmien kehittäminen osana kotoutumista
- Rasismin torjuminen ja asenteisiin vaikuttaminen
- Englanninkieliset palvelut, mutta suomen kielen opiskelun tukeminen
- Osaamisen tunnistaminen ja täydennyskoulutus
Pakarisen viesti oli selvä: kansainvälisen työvoiman tarve ei ole mielipidekysymys – se on realiteetti.
Yritysten ääni: Kimmo Bergmanin selkeä viesti – “Tervetuloa!”
Kimmo Bergman, vantaalainen ravintola-alan yrittäjä ja Minttiravintolat-konsernin vetäjä, on toiminut alalla vuodesta 1997. Hänen yhdeksän ravintolan liiketoimintansa työllistää noin 80 ihmistä. Lisäksi hän toimii aktiivisesti elinkeinoelämän edustajana muun muassa MaRa ry:ssä ja EK:ssa.
Vastaus tilaisuuden otsikkokysymykseen oli hänen osaltaan selvä: “Ehdottomasti tervetuloa.” Ulkomaalaistaustainen työvoima on hänen mukaansa ollut palvelualan elinehto jo vuosia. Suomessa ei yksinkertaisesti selvitä ilman monikulttuurista työvoimaa – ei ravintoloissa, siivouksessa, eikä hoivapalveluissa.
Vantaalla uusista yrittäjistä noin puolet on ulkomaalaistaustaisia, ja naisten osuus heistä on merkittävä. Usein kyseessä ovat yksinyrittäjät, mikä kertoo paitsi yrittäjyydestä myös vaikeuksista päästä palkkatyöhön.
Yrityksissään Bergman työllistää kymmeniä ei-suomea äidinkielenään puhuvia henkilöitä ja näkee kielitaidon tärkeänä mutta ei ylitsepääsemättömänä. Hänen mukaansa Suomen tulisi aktiivisesti markkinoida omia vahvuuksiaan kansainvälisesti – kuten turvallisuutta, rehellisyyttä ja yhteiskuntajärjestystä – ja purkaa tarpeettomat esteet työn perässä muuttaville.
“Puolustetaan suomalaista elämäntapaa – ja toivotetaan kaikenlaiset ihmiset tervetulleeksi rikastamaan sitä entisestään.”
Tarinoita näyttelystä – kun työllistyminen on unelma
Tapahtumassa tutustuimme myös Minun maailmani II -näyttelyyn. Se toi esiin maahanmuuttajanaisten kokemuksia – yrittämistä, peräänantamattomuutta, haaveita, ja kielen opiskelun vaikutusta itsetuntoon ja osallisuuteen. Eero Lintusaaren (korujen tekijä) ja Allison Abliden yhteisestä prosessista ja Allisonin oma tarina tekivät näkyväksi sen, mikä tilastoissa usein jää piiloon: työllistyminen ei ole vain toimeentuloa, vaan myös merkityksellisyyttä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Bahar Mozaffarin oma tarina nosti kyyneleet silmään ja muistutti meitä kiitollisuudesta.
Yhteenveto: Työ ei ole vain työtä – se on oikeus ja mahdollisuus
Tilaisuudessa esiin noussut viesti oli selvä: maahanmuuttajanaisten työllistyminen ei ole vain yksilön asia – se on tasa-arvoteko ja yhteiskunnallinen mahdollisuus. Kun rakennamme esteetöntä työelämää, rakennamme samalla vahvempaa, kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa Suomea.
Sanotaan yhdessä: Tervetuloa.
Ritva Viljanen, emerita Vantaan kaupunginjohtaja, Nicehearts tasa-arvon lähettiläs
Johanna Sjöholm, Nicehearts ry, toiminnanjohtaja
Lähteet:
https://kotoutuminen.fi/maahanmuuttajien-tyomarkkina-asema?utm_source=chatgpt.com
Recent Comments