Demokratian tulevaisuus sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on epävarma. Suurin osa maailman ihmisistä elää toisenlaisissa todellisuuksissa. Se, miten eri yhteiskunnat ja muut toimijat demokratian olemuksen ymmärtävät, on erilainen kuin meidän perinteinen käsityksemme. Lähtemättä teoretisoimaan, edes demokratian tutkijoilla ei ole yhtenevää ajatusta tästä.
Harrastamatta historiattomuutta, katseen kohdistaminen on vaikeaa ja näkymä hetteinen. Demokratiassa on vanhoja ja uusia ongelmia. Voidaan sanoa, että demokratia on tässä(kin) ajassa vaikeuksissa ja ongelmia on. Jos siis ajattelemme, että ongelmia ovat epätasa-arvoisuuden kasvaminen, hallinnan ja tilivelvollisuuden lisääntyminen, ja erojen teon syveneminen (me vs. he).
Filosofi Martha Nussbaum ja taloustieteilijä Amartya Sen kehittivät toimintamahdollisuuksien teorian. Teorian keskeinen ajatus on, että poliittisten yhteisöjen tehtävä on taata kansalaisilleen riittävän yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa ja saavuttaa tiettyjä asioita elämässään, kuten esimerkiksi elää terveenä, vaikuttaa ympäristöönsä ja päättää oman elämänsä ratkaisuista (Alanen & Perhoniemi 2017, 229).
Nussbaum esittää kymmenen kohdan listan, joka on mielestäni hyvä koonti siitä, miksi ja miten voimme vaalia ”demokraattista perintöämme” (emt.232–235). Nussbaumin mukaan teorian keskeiset toimintamahdollisuudet voivat auttaa demokraattisia yhteiskuntia pitämään parempaa huolta myös heistä, jotka ovat vaarassa jäädä ”oikeudenmukaisuuden rajojen ulkopuolelle”.
1. Elämä. Mahdollisuus elää normaalin pituinen ihmiselämä loppuun saakka. Kuolematta ennenaikaisesti tai ennen elämän muuttumista sellaiseksi, ettei se ole elämisen arvoinen.
2. Ruumiin terveys. Mahdollisuus elää terveenä (myös lisääntymisterveys), saada riittävästi ravintoa ja omata tarpeenmukainen asumus.
3. Ruumiin loukkaamattomuus. Mahdollisuus liikkua vapaasti paikasta toiseen, olla turvassa väkivallalta (myös seksuaaliselta väkivallalta ja lähisuhdeväkivallalta) sekä mahdollisuus seksuaaliseen tyydytykseen ja lisääntymistä koskeviin valintoihin.
4. Aistit, mielikuvitus ja ajattelu. Mahdollisuus käyttää aisteja ja mielikuvitusta, ajatella ja järkeillä – ja tehdä näitä ”todella inhimillisellä” tavalla, jota evästää ja muokkaa sopiva koulutus (sisältäen vähintään lukutaidon ja matematiikan ja tieteiden perusasiat). Mahdollisuus käyttää mielikuvitusta ja ajattelukykyä itsevalittujen teosten ja tapahtumien kokemiseen ja luomiseen uskonnollisuuden, kirjallisuuden, musiikin jne. alueilla. Mahdollisuus käyttää omaa mieltä tavoilla, jotka sananvapaus takaa poliittisille ja taiteellisille mielenilmauksille sekä uskonnon harjoittamiselle. Mahdollisuus kokea miellyttäviä asioita ja välttää hyödytöntä kipua.
5. Tunteet. Mahdollisuus kiintyä asioihin ja toisiin ihmisiin, rakastaa niitä, jotka rakastavat ja välittävät meistä ja surra heidän poissaoloaan. Yleisesti ottaen rakastaa, surra, kokea kaipuuta, kiitollisuutta ja oikeutettua suuttumusta ilman, että pelko tai ahdistus tuhoavat emotionaalisen kehityksen. (Tämän toimintamahdollisuuden tukeminen edellyttää sellaisten ihmissuhteiden tukemista, joiden voidaan osoittaa olevan olennaisia kyseisten asioiden kehityksessä.)
6. Käytännöllinen järki. Mahdollisuus muodostaa käsitys hyvästä ja syventyä kriittiseen pohdiskeluun oman elämän suunnitelmista. (Tämä edellyttää omantunnonvapauden ja uskonnollisten tapojen turvaamista.)
7. Yhteenliittyminen. (A) Mahdollisuus elää toisten kanssa tunnustaen heidän ihmisyytensä ja kantaen heistä huolta, osallistua inhimilliseen kanssakäymiseen sen eri muodoissa ja mahdollisuus eläytyä toisen asemaan. (Tämän toimintamahdollisuuden suojeleminen tarkoittaa niiden instituutioiden varjelua, jotka muodostavat ja ruokkivat yhteenliittymisen eri muotoja, sekä kokoontumisvapauden ja poliittisen sananvapauden suojelemista.) (B) Mahdollisuus saada yhteisöltä tukea itsekunnioitukselle ja suojaa nöyryytykseltä. Tulla kohdatuksi arvokkaana olentona, joka on samanarvoinen kuin toiset. (Tämä edellyttää toimia rotuun, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etnisyyteen, uskontoon ja kansalliseen alkuperään perustuvaa syrjintää vastaan.)
8. Toiset lajit. Mahdollisuus elää yhteydessä eläimiin, kasveihin ja luontoon niistä huolehtien.
9. Leikki. Mahdollisuus nauraa, leikkiä ja nauttia harrastuksista.
10. Oman ympäristön hallitseminen. (A) Poliittinen. Mahdollisuus vaikuttaa poliittisiin päätöksiin, jotka koskevat omaa elämää, oikeus poliittiseen osallistumiseen, sananvapauden ja kokoontumisvapauden suojissa. (B) Aineellinen. Mahdollisuus omistaa (sekä maata että irtaimistoa) ja saada samat omistusoikeudet kuin muillakin, oikeus hakea töitä yhdenvertaisena muiden kanssa ja vailla perusteetonta tutkinnan ja takavarikoinnin uhkaa. Mahdollisuus työskennellä inhimillisellä tavalla, hyödyntää käytännöllistä järkeä ja asettua vastavuoroisesti tunnustettuihin merkityksellisiin suhteisiin toisten työntekijöiden kanssa.
Demokratia ei ole vain ismi, se ei ole harhainen utopia, se ei ole jotain, joka on sateenkaaren toisessa päässä. Se on arvo itsessään. Se voi olla elettyä todellisuutta, oikeudenmukaisia valintoja, mutta se vaatii vaalimista. Tulevaisuus riippuu vain siitä, haluammeko tehdä tekoja demokratian vuoksi ja puolesta. Haluammeko toimia.
Me Niceheartsissa haluamme toimia, haluamme tehdä tekoja demokratian vuoksi ja puolesta. Toiminnassamme tuemme naisia, lapsia ja perheitä parantamaan elämäänsä ja osallistumaan yhteiskuntaan. Me luomme mahdollisuuksia toimia yhdessä muiden kanssa ja solmia merkityksellisiä sosiaalisia suhteita. Me tarjoamme apua ja tukea, kun sitä tarvitaan. Me teemme tätä työtä yhdessä ihmisten kanssa ja ihmisille, rakennamme parempaa ja turvallisempaa arkea. Yhdessä olemme enemmän!
Hyvää ja arvokasta Demokratiapäivää kaikille!
Kirjoittaja Minna Lehmuksenkukka, WahvaNainen-toimintamallin johtaja
Lähde: Alhanen Kai & Perhoneimi, Tuukka (2017). Demokraattinen perintömme. Tampere: Vastapaino.
Recent Comments